Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

liiska (9)

  1. (arkikieltä) sellainen, joka on litistynyt rikkinäiseksi tai kuolleeksi
    Marjat menevät muovipussissa liiskaksi, joten kerää ne koriin tai ämpäriin.
    Auton alle jäänyt kännykkä meni liiskaksi.

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liiska liiskat
genetiivi liiskan liiskien
(liiskain)
partitiivi liiskaa liiskia
akkusatiivi liiska;
liiskan
liiskat
sisäpaikallissijat
inessiivi liiskassa liiskissa
elatiivi liiskasta liiskista
illatiivi liiskaan liiskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi liiskalla liiskilla
ablatiivi liiskalta liiskilta
allatiivi liiskalle liiskille
muut sijamuodot
essiivi liiskana liiskina
translatiivi liiskaksi liiskiksi
abessiivi liiskatta liiskitta
instruktiivi liiskin
komitatiivi liiskine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo liiska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Substantiivi muokkaa

liiska (9)

  1. (murteellinen) varsinkin märkä tai kostea murskaantunut kiinteä jäte
  2. (murteellinen) lähes nestemäinen lumi

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Käännökset muokkaa