liitännäinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
liitännäinen (38)
- (matematiikka) assosiatiivinen; kahden jäsenen laskutoimitus, jota voi ketjuttaa siten, ettei sen tulos riipu sulkumerkkien asettelusta
- Yhteenlasku on liitännäinen, koska (a+b)+c = a+(b+c).
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈliːt̪ænˌnæi̯nen/
- tavutus: lii‧tän‧näi‧nen
Käännökset muokkaa
1. assosiatiivinen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
liitännäishoito, liitännäisjäsen
Substantiivi muokkaa
liitännäinen (38)
- tietokoneohjelmaan asennettava lisäosa, joka tuo uusia ominaisuuksia
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liitännäinen | liitännäiset |
| genetiivi | liitännäisen | liitännäisten liitännäisien |
| partitiivi | liitännäistä | liitännäisiä |
| akkusatiivi | liitännäinen; liitännäisen |
liitännäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liitännäisessä | liitännäisissä |
| elatiivi | liitännäisestä | liitännäisistä |
| illatiivi | liitännäiseen | liitännäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liitännäisellä | liitännäisillä |
| ablatiivi | liitännäiseltä | liitännäisiltä |
| allatiivi | liitännäiselle | liitännäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liitännäisenä (liitännäisnä) |
liitännäisinä |
| translatiivi | liitännäiseksi | liitännäisiksi |
| abessiivi | liitännäisettä | liitännäisittä |
| instruktiivi | – | liitännäisin |
| komitatiivi | – | liitännäisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | liitännäise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
liitännäis- | |
Etymologia muokkaa
mahdollisesti liitäntä (heikko vartalo litännä-) + -inen < liittää
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- liitännäinen Kielitoimiston sanakirjassa