mässäilijä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mässäilijä (12)
- henkilö, joka mässäilee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmæsːæi̯ˌlijæ/
- tavutus: mäs‧säi‧li‧jä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mässäilijä | mässäilijät |
| genetiivi | mässäilijän | mässäilijöiden mässäilijöitten (mässäilijäin) |
| partitiivi | mässäilijää | mässäilijöitä |
| akkusatiivi | mässäilijä; mässäilijän |
mässäilijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mässäilijässä | mässäilijöissä |
| elatiivi | mässäilijästä | mässäilijöistä |
| illatiivi | mässäilijään | mässäilijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mässäilijällä | mässäilijöillä |
| ablatiivi | mässäilijältä | mässäilijöiltä |
| allatiivi | mässäilijälle | mässäilijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mässäilijänä | mässäilijöinä |
| translatiivi | mässäilijäksi | mässäilijöiksi |
| abessiivi | mässäilijättä | mässäilijöittä |
| instruktiivi | – | mässäilijöin |
| komitatiivi | – | mässäilijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mässäilijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka mässäilee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- mässäilijä Kielitoimiston sanakirjassa