Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

manikki (5-A)

  1. manikkien suvun (Lonchura) laji tai yksilö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manikki manikit
genetiivi manikin manikkien
(manikkein)
partitiivi manikkia manikkeja
akkusatiivi manikki;
manikin
manikit
sisäpaikallissijat
inessiivi manikissa manikeissa
elatiivi manikista manikeista
illatiivi manikkiin manikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi manikilla manikeilla
ablatiivi manikilta manikeilta
allatiivi manikille manikeille
muut sijamuodot
essiivi manikkina manikkeina
translatiivi manikiksi manikeiksi
abessiivi manikitta manikeitta
instruktiivi manikein
komitatiivi manikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maniki-
vahva vartalo manikki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

arfakinmanikki, borneonmanikki, harmaamanikki, isonokkamanikki, kalvakkamanikki, kastanjamanikki, madagaskarinmanikki, metsämanikki, mustahuppumanikki, mustakaulamanikki, mustamanikki, mustavyömanikki, niittymanikki, nokimanikki, pronssimanikki, pumpulirintamanikki, raitakylkimanikki, raitavatsamanikki, ruskorintamanikki, ruskoselkämanikki, seepramanikki, sitruunamanikki, suistomanikki, suomumanikki, suomuvatsamanikki, timorinmanikki, uudenenglanninmanikki, uudenirlanninmanikki, valkohuppumanikki, valkoperämanikki, valkovatsamanikki