Katso myös: mära, Mara

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

mara f. (monikko maras)

  1. (Keski-Amerikka, Meksiko) nuorisojoukko, jengi

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Islanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi mara maran mörur mörurnar
akkusatiivi möru möruna mörur mörurnar
datiivi möru mörunni mörum mörunum
genetiivi möru mörunnar mara maranna

mara f.

  1. (läh. germaanisessa mytologiassa) naispuolinen paha henki, joka aiheuttaa painajaisen; succubus

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mara yl. (2) (yks. määr. maramen[luo], mon. epämäär. maramar [luo], mon. määr. maramarna [luo])

  1. (läh. germaanisessa mytologiassa) naispuolinen paha henki, joka aiheuttaa painajaisen; succubus

Aiheesta muualla muokkaa

  • mara Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)