Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

marenki (5-G)[1]

  1. munanvalkuaisesta ja sokerista vatkattu kuorrute tai leivos
    Peitä jäätelö marengilla ja nosta vuoka uuniin, kunnes marenki saa hieman väriä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑreŋki/
  • tavutus: ma‧ren‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi marenki marengit
genetiivi marengin marenkien
(marenkein)
partitiivi marenkia marenkeja
akkusatiivi marenki;
marengin
marengit
sisäpaikallissijat
inessiivi marengissa marengeissa
elatiivi marengista marengeista
illatiivi marenkiin marenkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi marengilla marengeilla
ablatiivi marengilta marengeilta
allatiivi marengille marengeille
muut sijamuodot
essiivi marenkina marenkeina
translatiivi marengiksi marengeiksi
abessiivi marengitta marengeitta
instruktiivi marengein
komitatiivi marenkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo marengi-
vahva vartalo marenki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

marenkikakku, marenkikuorrute, marenkikuorrutus, marenkileivos

Aiheesta muualla muokkaa

  • marenki Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-G