Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

masokisti (5)[1]

  1. henkilö, joka saa mielihyvää itseensä kohdistuvasta kivusta tai nöyryytyksestä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi masokisti masokistit
genetiivi masokistin masokistien
(masokistein)
partitiivi masokistia masokisteja
akkusatiivi masokisti;
masokistin
masokistit
sisäpaikallissijat
inessiivi masokistissa masokisteissa
elatiivi masokistista masokisteista
illatiivi masokistiin masokisteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi masokistilla masokisteilla
ablatiivi masokistilta masokisteilta
allatiivi masokistille masokisteille
muut sijamuodot
essiivi masokistina masokisteina
translatiivi masokistiksi masokisteiksi
abessiivi masokistitta masokisteitta
instruktiivi masokistein
komitatiivi masokisteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo masokisti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta masokist < saksan sanasta Masochist, muodostettu saksalaisen kirjailijan Leopold von Sacher-Masochin nimestä[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.