Katso myös: Medina, médina

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

medina (12)

  1. Pohjois-Afrikkalaisen kaupungin perinteinen osa
    Kapeat kadut toivat mieleen Fezin medinan.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi medina medinat
genetiivi medinan medinoiden
medinoitten
(medinain)
partitiivi medinaa medinoita
akkusatiivi medina;
medinan
medinat
sisäpaikallissijat
inessiivi medinassa medinoissa
elatiivi medinasta medinoista
illatiivi medinaan medinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi medinalla medinoilla
ablatiivi medinalta medinoilta
allatiivi medinalle medinoille
muut sijamuodot
essiivi medinana medinoina
translatiivi medinaksi medinoiksi
abessiivi medinatta medinoitta
instruktiivi medinoin
komitatiivi medinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo medina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

arabian sanasta مَدِينَة (madīnah) ’kaupunki’

Käännökset muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

medina (monikko medinas)

  1. medina