Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mekaanikko (4-A)

  1. koneita ja välineitä tekevä, asentava, hoitava tai korjaava henkilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmekɑːˌnikːo/
  • tavutus: me‧kaa‧nik‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mekaanikko mekaanikot
genetiivi mekaanikon mekaanikoiden
mekaanikoitten
mekaanikkojen
partitiivi mekaanikkoa mekaanikkoja
mekaanikoita
akkusatiivi mekaanikko;
mekaanikon
mekaanikot
sisäpaikallissijat
inessiivi mekaanikossa mekaanikoissa
elatiivi mekaanikosta mekaanikoista
illatiivi mekaanikkoon mekaanikkoihin
mekaanikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mekaanikolla mekaanikoilla
ablatiivi mekaanikolta mekaanikoilta
allatiivi mekaanikolle mekaanikoille
muut sijamuodot
essiivi mekaanikkona mekaanikkoina
mekaanikoina
translatiivi mekaanikoksi mekaanikoiksi
abessiivi mekaanikotta mekaanikoitta
instruktiivi mekaanikoin
komitatiivi mekaanikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mekaaniko-
vahva vartalo mekaanikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hienomekaanikko, lentokonemekaanikko, lentomekaanikko, sähkömekaanikko

Aiheesta muualla muokkaa