mieltyminen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mieltyminen (38)
- teonnimi verbistä mieltyä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mieltyminen | mieltymiset |
genetiivi | mieltymisen | mieltymisten mieltymisien |
partitiivi | mieltymistä | mieltymisiä |
akkusatiivi | mieltyminen; mieltymisen |
mieltymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mieltymisessä | mieltymisissä |
elatiivi | mieltymisestä | mieltymisistä |
illatiivi | mieltymiseen | mieltymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mieltymisellä | mieltymisillä |
ablatiivi | mieltymiseltä | mieltymisiltä |
allatiivi | mieltymiselle | mieltymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mieltymisenä (mieltymisnä) |
mieltymisinä |
translatiivi | mieltymiseksi | mieltymisiksi |
abessiivi | mieltymisettä | mieltymisittä |
instruktiivi | – | mieltymisin |
komitatiivi | – | mieltymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mieltymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mieltymis- |