miinoitus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
miinoitus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmiːnoi̯t̪us/
- tavutus: mii‧noi‧tus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miinoitus | miinoitukset |
genetiivi | miinoituksen | miinoitusten miinoituksien |
partitiivi | miinoitusta | miinoituksia |
akkusatiivi | miinoitus; miinoituksen |
miinoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miinoituksessa | miinoituksissa |
elatiivi | miinoituksesta | miinoituksista |
illatiivi | miinoitukseen | miinoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miinoituksella | miinoituksilla |
ablatiivi | miinoitukselta | miinoituksilta |
allatiivi | miinoitukselle | miinoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miinoituksena | miinoituksina |
translatiivi | miinoitukseksi | miinoituksiksi |
abessiivi | miinoituksetta | miinoituksitta |
instruktiivi | – | miinoituksin |
komitatiivi | – | miinoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | miinoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
miinoitus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä miinoittaa (miinoit- + -us)
Käännökset muokkaa
1. miinoittaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- miinoitus Kielitoimiston sanakirjassa