Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mimesis (39)

  1. (kirjallisuudentutkimus) kertomisen tilanne, jossa kertoja pyrkii antamaan vaikutelman jonkun muun puheesta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mimesis mimesikset
genetiivi mimesiksen mimesisten
mimesiksien
partitiivi mimesistä mimesiksiä
akkusatiivi mimesis;
mimesiksen
mimesikset
sisäpaikallissijat
inessiivi mimesiksessä mimesiksissä
elatiivi mimesiksestä mimesiksistä
illatiivi mimesikseen mimesiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mimesiksellä mimesiksillä
ablatiivi mimesikseltä mimesiksiltä
allatiivi mimesikselle mimesiksille
muut sijamuodot
essiivi mimesiksenä mimesiksinä
translatiivi mimesikseksi mimesiksiksi
abessiivi mimesiksettä mimesiksittä
instruktiivi mimesiksin
komitatiivi mimesiksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mimesikse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mimesis-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kantokorpi, Lyytikäinen, Viikari. Runousopin perusteet. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-644-0: s. 161