mittavuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mittavuus (40)
- se, että on mittava
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmit̪ːɑʋuːs/
- tavutus: mit‧ta‧vuus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mittavuus | mittavuudet |
genetiivi | mittavuuden | mittavuuksien |
partitiivi | mittavuutta | mittavuuksia |
akkusatiivi | mittavuus; mittavuuden |
mittavuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mittavuudessa | mittavuuksissa |
elatiivi | mittavuudesta | mittavuuksista |
illatiivi | mittavuuteen | mittavuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mittavuudella | mittavuuksilla |
ablatiivi | mittavuudelta | mittavuuksilta |
allatiivi | mittavuudelle | mittavuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mittavuutena | mittavuuksina |
translatiivi | mittavuudeksi | mittavuuksiksi |
abessiivi | mittavuudetta | mittavuuksitta |
instruktiivi | – | mittavuuksin |
komitatiivi | – | mittavuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mittavuude- | |
vahva vartalo | mittavuute- | |
konsonantti- vartalo |
mittavuut- |
Etymologia muokkaa
sanan mittava vartalosta mittav- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on mittava
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- mittavuus Kielitoimiston sanakirjassa