Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

molaari (6)

  1. kivilohkare
  2. nisäkkäiden poskihammas[1]
  3. (etuliitteenä) poskihampaisiin liittyvä[1]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi molaari molaarit
genetiivi molaarin molaarien
molaareiden
molaareitten
partitiivi molaaria molaareita
molaareja
akkusatiivi molaari;
molaarin
molaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi molaarissa molaareissa
elatiivi molaarista molaareista
illatiivi molaariin molaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi molaarilla molaareilla
ablatiivi molaarilta molaareilta
allatiivi molaarille molaareille
muut sijamuodot
essiivi molaarina molaareina
translatiivi molaariksi molaareiksi
abessiivi molaaritta molaareitta
instruktiivi molaarein
komitatiivi molaareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo molaari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. 1,0 1,1 1,2 Tirri, Rauno et al.: Biologian sanakirja, s. 459. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.