motivoinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä motivoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi motivoinut motivoineet
genetiivi motivoineen motivoineiden
motivoineitten
partitiivi motivoinutta motivoineita
akkusatiivi motivoinut; motivoineen motivoineet
sisäpaikallissijat
inessiivi motivoineessa motivoineissa
elatiivi motivoineesta motivoineista
illatiivi motivoineeseen motivoineisiin
motivoineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi motivoineella motivoineilla
ablatiivi motivoineelta motivoineilta
allatiivi motivoineelle motivoineille
muut sijamuodot
essiivi motivoineena motivoineina
translatiivi motivoineeksi motivoineiksi
abessiivi motivoineetta motivoineitta
instruktiivi motivoinein
komitatiivi motivoineine