muiluttanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
muiluttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä muiluttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muiluttanut | muiluttaneet |
| genetiivi | muiluttaneen | muiluttaneiden muiluttaneitten |
| partitiivi | muiluttanutta | muiluttaneita |
| akkusatiivi | muiluttanut; muiluttaneen | muiluttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muiluttaneessa | muiluttaneissa |
| elatiivi | muiluttaneesta | muiluttaneista |
| illatiivi | muiluttaneeseen | muiluttaneisiin muiluttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muiluttaneella | muiluttaneilla |
| ablatiivi | muiluttaneelta | muiluttaneilta |
| allatiivi | muiluttaneelle | muiluttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muiluttaneena | muiluttaneina |
| translatiivi | muiluttaneeksi | muiluttaneiksi |
| abessiivi | muiluttaneetta | muiluttaneitta |
| instruktiivi | – | muiluttanein |
| komitatiivi | – | muiluttaneine |