Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

murros (39)

  1. perustavanlaatuinen muutos jossakin
    työelämän murros

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi murros murrokset
genetiivi murroksen murrosten
murroksien
partitiivi murrosta murroksia
akkusatiivi murros;
murroksen
murrokset
sisäpaikallissijat
inessiivi murroksessa murroksissa
elatiivi murroksesta murroksista
illatiivi murrokseen murroksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi murroksella murroksilla
ablatiivi murrokselta murroksilta
allatiivi murrokselle murroksille
muut sijamuodot
essiivi murroksena murroksina
translatiivi murrokseksi murroksiksi
abessiivi murroksetta murroksitta
instruktiivi murroksin
komitatiivi murroksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo murrokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
murros-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Idiomit muokkaa

  • olla murroksessa
    1. kohdata murros[1]