muuraava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
muuraava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä muurata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muuraava | muuraavat |
genetiivi | muuraavan | muuraavien (muuraavain) |
partitiivi | muuraavaa | muuraavia |
akkusatiivi | muuraava; muuraavan | muuraavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muuraavassa | muuraavissa |
elatiivi | muuraavasta | muuraavista |
illatiivi | muuraavaan | muuraaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muuraavalla | muuraavilla |
ablatiivi | muuraavalta | muuraavilta |
allatiivi | muuraavalle | muuraaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muuraavana | muuraavina |
translatiivi | muuraavaksi | muuraaviksi |
abessiivi | muuraavatta | muuraavitta |
instruktiivi | – | muuraavin |
komitatiivi | – | muuraavine |