Suomi muokkaa

 
Niitti [1]
 
Niitti [2]

Substantiivi muokkaa

niitti (5-C)

  1. kahden kappaleen toisiinsa liittämiseen käytettävä metallinen tarvike, joka lävistää kappaleet ja muuttaa monesti muotoaan pitävän liitoksen aikaansaamiseksi
    Perinteisellä metodilla silmälasien muovikehyksissä sangat ja etukehykset on isketty kiinni niiteillä. Näistä niiteistä syntyvät nämä kaksi metallinväristä pistettä sankoihin ja etukehyksen reunoihin.
  2. (arkikieltä) nitomanasta, paperiniitti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈniːt̪ːi/, [ˈniːt̪ːi]
  • tavutus: niit‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi niitti niitit
genetiivi niitin niittien
(niittein)
partitiivi niittiä niittejä
akkusatiivi niitti;
niitin
niitit
sisäpaikallissijat
inessiivi niitissä niiteissä
elatiivi niitistä niiteistä
illatiivi niittiin niitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi niitillä niiteillä
ablatiivi niitiltä niiteiltä
allatiivi niitille niiteille
muut sijamuodot
essiivi niittinä niitteinä
translatiivi niitiksi niiteiksi
abessiivi niitittä niiteittä
instruktiivi niitein
komitatiivi niitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo niiti-
vahva vartalo niitti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

haaraniitti, niittiliitos, niittimutteri, niittirivi, niittisauma, popniitti, sisarniitti, vetoniitti

Aiheesta muualla muokkaa

  • niitti Kielitoimiston sanakirjassa
  • niitti Tieteen termipankissa

Verbi muokkaa

niitti

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä niittää