Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nootti (5-C)

  1. (politiikka) valtion kirjallinen tiedonanto tai kysymys toiselle valtiolle
  2. (leikkimielinen) jostakin asiasta tehty valitus
    Hän lähetti asiasta firmalle nootin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnoːt̪ːi/
  • tavutus: noot‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nootti nootit
genetiivi nootin noottien
(noottein)
partitiivi noottia nootteja
akkusatiivi nootti;
nootin
nootit
sisäpaikallissijat
inessiivi nootissa nooteissa
elatiivi nootista nooteista
illatiivi noottiin nootteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nootilla nooteilla
ablatiivi nootilta nooteilta
allatiivi nootille nooteille
muut sijamuodot
essiivi noottina nootteina
translatiivi nootiksi nooteiksi
abessiivi nootitta nooteitta
instruktiivi nootein
komitatiivi nootteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nooti-
vahva vartalo nootti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

noottienvaihto, noottikriisi, vastausnootti

Aiheesta muualla muokkaa

  • nootti Kielitoimiston sanakirjassa