Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

oionta (9-J)

  1. oikominen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈoi̯ont̪ɑ/
  • tavutus: oi‧on‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oionta oionnat
genetiivi oionnan oiontojen
(oiontain)
partitiivi oiontaa oiontoja
akkusatiivi oionta;
oionnan
oionnat
sisäpaikallissijat
inessiivi oionnassa oionnoissa
elatiivi oionnasta oionnoista
illatiivi oiontaan oiontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oionnalla oionnoilla
ablatiivi oionnalta oionnoilta
allatiivi oionnalle oionnoille
muut sijamuodot
essiivi oiontana oiontoina
translatiivi oionnaksi oionnoiksi
abessiivi oionnatta oionnoitta
instruktiivi oionnoin
komitatiivi oiontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo oionna-
vahva vartalo oionta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hampaanoionta

Aiheesta muualla muokkaa

  • oionta Kielitoimiston sanakirjassa