Katso myös: õpe

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ope (8)[1]

  1. (puhekieltä) opettaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈope/
  • tavutus: o‧pe

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ope opet
genetiivi open opejen
(opein)
partitiivi opea opeja
akkusatiivi ope;
open
opet
sisäpaikallissijat
inessiivi opessa opeissa
elatiivi opesta opeista
illatiivi opeen opeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi opella opeilla
ablatiivi opelta opeilta
allatiivi opelle opeille
muut sijamuodot
essiivi opena opeina
translatiivi opeksi opeiksi
abessiivi opetta opeitta
instruktiivi opein
komitatiivi opeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ope-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • ope Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8