opiaatti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- oopiumiunikosta saatava huumaava ja rauhoittava aine
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈopiˌɑːt̪ːi/
- tavutus: o‧pi‧aat‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | opiaatti | opiaatit |
| genetiivi | opiaatin | opiaattien (opiaattein) |
| partitiivi | opiaattia | opiaatteja |
| akkusatiivi | opiaatti; opiaatin |
opiaatit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | opiaatissa | opiaateissa |
| elatiivi | opiaatista | opiaateista |
| illatiivi | opiaattiin | opiaatteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | opiaatilla | opiaateilla |
| ablatiivi | opiaatilta | opiaateilta |
| allatiivi | opiaatille | opiaateille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | opiaattina | opiaatteina |
| translatiivi | opiaatiksi | opiaateiksi |
| abessiivi | opiaatitta | opiaateitta |
| instruktiivi | – | opiaatein |
| komitatiivi | – | opiaatteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | opiaati- | |
| vahva vartalo | opiaatti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
latinan kielen sanasta opium
Käännökset muokkaa
1. oopiumiunikosta saatava huumaava ja rauhoittava aine
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- opiaatti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C