opisto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
opisto (2)
- (yleensä jnk erikoisalan) oppilaitos
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈopist̪o/
- tavutus: o‧pis‧to
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | opisto | opistot |
genetiivi | opiston | opistojen opistoiden opistoitten |
partitiivi | opistoa | opistoita opistoja |
akkusatiivi | opisto; opiston |
opistot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | opistossa | opistoissa |
elatiivi | opistosta | opistoista |
illatiivi | opistoon | opistoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | opistolla | opistoilla |
ablatiivi | opistolta | opistoilta |
allatiivi | opistolle | opistoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | opistona | opistoina |
translatiivi | opistoksi | opistoiksi |
abessiivi | opistotta | opistoitta |
instruktiivi | – | opistoin |
komitatiivi | – | opistoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | opisto- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
sanan oppi vartalosta opi- ja suffiksista -sto
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: opistolainen
Yhdyssanat muokkaa
auto-opisto, kansalaisopisto, kansanopisto, kauppaopisto, kieliopisto, kirjeopisto, musiikkiopisto, opistoaste, opistoinsinööri, opistotalo, opistoupseeri, työväen opisto, työväenopisto, urheiluopisto, vapaaopisto, yliopisto
Aiheesta muualla muokkaa
- opisto Kielitoimiston sanakirjassa