Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

organisointi (5-J)[1]

  1. osien tai toimien järjestäminen toimivaksi kokonaisuudeksi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi organisointi organisoinnit
genetiivi organisoinnin organisointien
(organisointein)
partitiivi organisointia organisointeja
akkusatiivi organisointi;
organisoinnin
organisoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi organisoinnissa organisoinneissa
elatiivi organisoinnista organisoinneista
illatiivi organisointiin organisointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi organisoinnilla organisoinneilla
ablatiivi organisoinnilta organisoinneilta
allatiivi organisoinnille organisoinneille
muut sijamuodot
essiivi organisointina organisointeina
translatiivi organisoinniksi organisoinneiksi
abessiivi organisoinnitta organisoinneitta
instruktiivi organisoinnein
komitatiivi organisointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo organisoinni-
vahva vartalo organisointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

organisointikyky

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J