Wikipedia
Katso artikkeli Osinko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

osinko (1-G)

  1. (liiketaloustiede) yrityksen osakkeenomistajilleen maksama osuus kertyneistä voitoista
    Yritys saattaa maksaa esimerkiksi 30-50 prosenttia tilikauden tuloksesta osinkoina.
    Nokia jakoi 20 senttiä osinkoa osaketta kohden.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈosiŋko/
  • tavutus: o‧sin‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osinko osingot
genetiivi osingon osinkojen
partitiivi osinkoa osinkoja
akkusatiivi osinko;
osingon
osingot
sisäpaikallissijat
inessiivi osingossa osingoissa
elatiivi osingosta osingoista
illatiivi osinkoon osinkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi osingolla osingoilla
ablatiivi osingolta osingoilta
allatiivi osingolle osingoille
muut sijamuodot
essiivi osinkona osinkoina
translatiivi osingoksi osingoiksi
abessiivi osingotta osingoitta
instruktiivi osingoin
komitatiivi osinkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo osingo-
vahva vartalo osinko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

osingonmaksaja, osingonsaaja, osinkoehdotus, osinkokone, osinkolippu, osinkopolitiikka, osinkotulo, osinkotuotto, osinkovero

Aiheesta muualla muokkaa

  • osinko Kielitoimiston sanakirjassa