painavuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
painavuus (40)
- se, että on painava; raskaus
- painoarvo, merkittävyys
- Tieteellisessä keskustelussa eivät ratkaise oppiarvot ja muodolliset asemat vaan argumenttien painavuus.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑi̯nɑʋuːs/
- tavutus: pai‧na‧vuus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | painavuus | painavuudet |
| genetiivi | painavuuden | painavuuksien |
| partitiivi | painavuutta | painavuuksia |
| akkusatiivi | painavuus; painavuuden |
painavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painavuudessa | painavuuksissa |
| elatiivi | painavuudesta | painavuuksista |
| illatiivi | painavuuteen | painavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painavuudella | painavuuksilla |
| ablatiivi | painavuudelta | painavuuksilta |
| allatiivi | painavuudelle | painavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painavuutena | painavuuksina |
| translatiivi | painavuudeksi | painavuuksiksi |
| abessiivi | painavuudetta | painavuuksitta |
| instruktiivi | – | painavuuksin |
| komitatiivi | – | painavuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | painavuude- | |
| vahva vartalo | painavuute- | |
| konsonantti- vartalo |
painavuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan painava vartalosta painav- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- painavuus Kielitoimiston sanakirjassa