Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

piikitys (39)

  1. piikittäminen; sen toteutus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpiːkit̪ys/
  • tavutus: pii‧ki‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piikitys piikitykset
genetiivi piikityksen piikitysten
piikityksien
partitiivi piikitystä piikityksiä
akkusatiivi piikitys;
piikityksen
piikitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi piikityksessä piikityksissä
elatiivi piikityksestä piikityksistä
illatiivi piikitykseen piikityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi piikityksellä piikityksillä
ablatiivi piikitykseltä piikityksiltä
allatiivi piikitykselle piikityksille
muut sijamuodot
essiivi piikityksenä piikityksinä
translatiivi piikitykseksi piikityksiksi
abessiivi piikityksettä piikityksittä
instruktiivi piikityksin
komitatiivi piikityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piikitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
piikitys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä piikittää (piikit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa