pilkki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kalastaminen jäähän tehdyn reiän läpi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpilkːi/, [ˈpilk̟ːi]
- tavutus: pilk‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilkki | pilkit |
| genetiivi | pilkin | pilkkien (pilkkein) |
| partitiivi | pilkkiä | pilkkejä |
| akkusatiivi | pilkki; pilkin |
pilkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilkissä | pilkeissä |
| elatiivi | pilkistä | pilkeistä |
| illatiivi | pilkkiin | pilkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilkillä | pilkeillä |
| ablatiivi | pilkiltä | pilkeiltä |
| allatiivi | pilkille | pilkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilkkinä | pilkkeinä |
| translatiivi | pilkiksi | pilkeiksi |
| abessiivi | pilkittä | pilkeittä |
| instruktiivi | – | pilkein |
| komitatiivi | – | pilkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pilki- | |
| vahva vartalo | pilkki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- pilkki Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
pilkki
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pilkkiä