Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pirteys (40)[1]

  1. se, että on pirteä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpirt̪eys/ tai /ˈpirt̪ey̯s/
  • tavutus: pir‧te‧ys / pir‧teys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pirteys pirteydet
genetiivi pirteyden pirteyksien
partitiivi pirteyttä pirteyksiä
akkusatiivi pirteys;
pirteyden
pirteydet
sisäpaikallissijat
inessiivi pirteydessä pirteyksissä
elatiivi pirteydestä pirteyksistä
illatiivi pirteyteen pirteyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pirteydellä pirteyksillä
ablatiivi pirteydeltä pirteyksiltä
allatiivi pirteydelle pirteyksille
muut sijamuodot
essiivi pirteytenä pirteyksinä
translatiivi pirteydeksi pirteyksiksi
abessiivi pirteydettä pirteyksittä
instruktiivi pirteyksin
komitatiivi pirteyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pirteyde-
vahva vartalo pirteyte-
konsonantti-
vartalo
pirteyt-

Etymologia muokkaa

sanan pirteä vartalosta pirte- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pirteys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40