Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

planemo (2)

  1. taivaankappale, jotka ovat isojen planeettojen kokoisia, liikkuvat vapaasti avaruudessa, mutta eivät tavalliseen tapaan kierrä keskustähteä.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi planemo planemot
genetiivi planemon planemojen
planemoiden
planemoitten
partitiivi planemoa planemoita
planemoja
akkusatiivi planemo;
planemon
planemot
sisäpaikallissijat
inessiivi planemossa planemoissa
elatiivi planemosta planemoista
illatiivi planemoon planemoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi planemolla planemoilla
ablatiivi planemolta planemoilta
allatiivi planemolle planemoille
muut sijamuodot
essiivi planemona planemoina
translatiivi planemoksi planemoiksi
abessiivi planemotta planemoitta
instruktiivi planemoin
komitatiivi planemoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo planemo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-