Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pontti (5-C)

  1. lautaan tehty kieli tai sitä vastaava uurre

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpont̪ːi/
  • tavutus: pont‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pontti pontit
genetiivi pontin ponttien
(ponttein)
partitiivi ponttia pontteja
akkusatiivi pontti;
pontin
pontit
sisäpaikallissijat
inessiivi pontissa ponteissa
elatiivi pontista ponteista
illatiivi ponttiin pontteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pontilla ponteilla
ablatiivi pontilta ponteilta
allatiivi pontille ponteille
muut sijamuodot
essiivi ponttina pontteina
translatiivi pontiksi ponteiksi
abessiivi pontitta ponteitta
instruktiivi pontein
komitatiivi pontteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ponti-
vahva vartalo pontti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

koiraspontti, naaraspontti, ponttilauta, ponttiliitos, urospontti

Aiheesta muualla muokkaa

  • pontti Kielitoimiston sanakirjassa