Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

portto (1-C)

  1. (raamatullinen, vanhahtava) huora, prostituoitu; paheellinen nainen
    Baabelin portto

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈport̪ːo/
  • tavutus: port‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi portto portot
genetiivi porton porttojen
partitiivi porttoa porttoja
akkusatiivi portto;
porton
portot
sisäpaikallissijat
inessiivi portossa portoissa
elatiivi portosta portoista
illatiivi porttoon porttoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi portolla portoilla
ablatiivi portolta portoilta
allatiivi portolle portoille
muut sijamuodot
essiivi porttona porttoina
translatiivi portoksi portoiksi
abessiivi portotta portoitta
instruktiivi portoin
komitatiivi porttoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo porto-
vahva vartalo portto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).