Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

punktio (3)

  1. (lääketiede) pisto ruumiin onteloon, esim. näytteen ottamiseksi tai nesteen, märän tai veren poistamiseksi ontelosta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpuŋkt̪io/
  • tavutus: punk‧ti‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punktio punktiot
genetiivi punktion punktioiden
punktioitten
partitiivi punktiota punktioita
akkusatiivi punktio;
punktion
punktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi punktiossa punktioissa
elatiivi punktiosta punktioista
illatiivi punktioon punktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi punktiolla punktioilla
ablatiivi punktiolta punktioilta
allatiivi punktiolle punktioille
muut sijamuodot
essiivi punktiona punktioina
translatiivi punktioksi punktioiksi
abessiivi punktiotta punktioitta
instruktiivi punktioin
komitatiivi punktioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo punktio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lumbaalipunktio, punktioneula, selkäydinpunktio

Aiheesta muualla muokkaa