Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puntarointi (5-J)

  1. puntaroiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpunt̪ɑˌroi̯nt̪i/
  • tavutus: pun‧ta‧roin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puntarointi puntaroinnit
genetiivi puntaroinnin puntarointien
(puntarointein)
partitiivi puntarointia puntarointeja
akkusatiivi puntarointi;
puntaroinnin
puntaroinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi puntaroinnissa puntaroinneissa
elatiivi puntaroinnista puntaroinneista
illatiivi puntarointiin puntarointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puntaroinnilla puntaroinneilla
ablatiivi puntaroinnilta puntaroinneilta
allatiivi puntaroinnille puntaroinneille
muut sijamuodot
essiivi puntarointina puntarointeina
translatiivi puntaroinniksi puntaroinneiksi
abessiivi puntaroinnitta puntaroinneitta
instruktiivi puntaroinnein
komitatiivi puntarointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo puntaroinni-
vahva vartalo puntarointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa