Katso myös: Puska, puška

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puska (10)

  1. (arkikieltä) pensas
    Jänis meni puskan taakse piiloon.
  2. (alatyyliä, slangia) häpykarvoitus (erityisesti runsas karvoitus)
    Huomasikko sä, millanen tumma puska tolta rouvalta näky vaaleiden bikinihousujen läpi?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpuskɑ/, [ˈpuskɑ̝]
  • tavutus: pus‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puska puskat
genetiivi puskan puskien
(puskain)
partitiivi puskaa puskia
akkusatiivi puska;
puskan
puskat
sisäpaikallissijat
inessiivi puskassa puskissa
elatiivi puskasta puskista
illatiivi puskaan puskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puskalla puskilla
ablatiivi puskalta puskilta
allatiivi puskalle puskille
muut sijamuodot
essiivi puskana puskina
translatiivi puskaksi puskiksi
abessiivi puskatta puskitta
instruktiivi puskin
komitatiivi puskine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kukkapuska, puskaradio, puskaraiskaus

Idiomit muokkaa

  • tulla puskista - tulla ennalta arvaamatta

Aiheesta muualla muokkaa

  • puska Kielitoimiston sanakirjassa

Unkari muokkaa

Substantiivi muokkaa

puska

  1. kivääri, pyssy