putinki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (vanhahtava) vanukas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈput̪iŋki/
- tavutus: pu‧tin‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | putinki | putingit |
| genetiivi | putingin | putinkien (putinkein) |
| partitiivi | putinkia | putinkeja |
| akkusatiivi | putinki; putingin |
putingit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | putingissa | putingeissa |
| elatiivi | putingista | putingeista |
| illatiivi | putinkiin | putinkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | putingilla | putingeilla |
| ablatiivi | putingilta | putingeilta |
| allatiivi | putingille | putingeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | putinkina | putinkeina |
| translatiivi | putingiksi | putingeiksi |
| abessiivi | putingitta | putingeitta |
| instruktiivi | – | putingein |
| komitatiivi | – | putinkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | putingi- | |
| vahva vartalo | putinki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta pudding < englannin sanasta pudding[1]
Aiheesta muualla muokkaa
- putinki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.