Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puusee (18)[1]

  1. puinen käymälä, puucee
    Ukko istuu puuseessä ja lukee lehtiä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpuːˌseː/
  • tavutus: puu‧see

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puusee puuseet
genetiivi puuseen puuseiden
puuseitten
partitiivi puuseeta puuseita
akkusatiivi puusee;
puuseen
puuseet
sisäpaikallissijat
inessiivi puuseessa puuseissa
elatiivi puuseesta puuseista
illatiivi puuseehen puuseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puuseella puuseilla
ablatiivi puuseelta puuseilta
allatiivi puuseelle puuseille
muut sijamuodot
essiivi puuseena puuseina
translatiivi puuseeksi puuseiksi
abessiivi puuseetta puuseitta
instruktiivi puusein
komitatiivi puuseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puusee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • WC:n käyttötarkoitusta ja äänneasua mukaillen muodostettu sana.

Aiheesta muualla muokkaa

  • puusee Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 18