Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

räpytys (39)

  1. räpyttäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈræpyt̪ys/
  • tavutus: rä‧py‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räpytys räpytykset
genetiivi räpytyksen räpytysten
räpytyksien
partitiivi räpytystä räpytyksiä
akkusatiivi räpytys;
räpytyksen
räpytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räpytyksessä räpytyksissä
elatiivi räpytyksestä räpytyksistä
illatiivi räpytykseen räpytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räpytyksellä räpytyksillä
ablatiivi räpytykseltä räpytyksiltä
allatiivi räpytykselle räpytyksille
muut sijamuodot
essiivi räpytyksenä räpytyksinä
translatiivi räpytykseksi räpytyksiksi
abessiivi räpytyksettä räpytyksittä
instruktiivi räpytyksin
komitatiivi räpytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räpytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räpytys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä räpyttää (räpyt- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa