raiskaaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
raiskaaja (10)
- henkilö, joka pakottaa sukupuoliyhdyntään, raiskaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrɑis.kɑː.jɑ/
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raiskaaja | raiskaajat |
genetiivi | raiskaajan | raiskaajien (raiskaajain) |
partitiivi | raiskaajaa | raiskaajia |
akkusatiivi | raiskaaja; raiskaajan |
raiskaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raiskaajassa | raiskaajissa |
elatiivi | raiskaajasta | raiskaajista |
illatiivi | raiskaajaan | raiskaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raiskaajalla | raiskaajilla |
ablatiivi | raiskaajalta | raiskaajilta |
allatiivi | raiskaajalle | raiskaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raiskaajana | raiskaajina |
translatiivi | raiskaajaksi | raiskaajiksi |
abessiivi | raiskaajatta | raiskaajitta |
instruktiivi | – | raiskaajin |
komitatiivi | – | raiskaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raiskaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka pakottaa sukupuoliyhdyntään, raiskaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- raiskaaja Kielitoimiston sanakirjassa