Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rakoilla

  1. (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakka

Substantiivi muokkaa

rakoilla

  1. (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakko

Verbi muokkaa

rakoilla (67) (taivutus[luo])


  1. ilmaantua rakoja
    Lattia on alkanut rakoilla.
  2. (kuvaannollisesti) menettää yhtenäisyyttään, alkaa murtua
    Puolustus rakoili ja syötöt sinkoilivat aivan minne sattuu.
    Parisuhde rakoilee.
    Ekin mielenterveys on alkanut rakoilla.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑkoi̯lːɑˣ/
  • tavutus: ra‧koil‧la

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa