rakoilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rakoilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrɑkoi̯lu/
- tavutus: ra‧koi‧lu
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rakoilu | rakoilut |
genetiivi | rakoilun | rakoilujen rakoiluiden rakoiluitten |
partitiivi | rakoilua | rakoiluita rakoiluja |
akkusatiivi | rakoilu; rakoilun |
rakoilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rakoilussa | rakoiluissa |
elatiivi | rakoilusta | rakoiluista |
illatiivi | rakoiluun | rakoiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rakoilulla | rakoiluilla |
ablatiivi | rakoilulta | rakoiluilta |
allatiivi | rakoilulle | rakoiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rakoiluna | rakoiluina |
translatiivi | rakoiluksi | rakoiluiksi |
abessiivi | rakoilutta | rakoiluitta |
instruktiivi | – | rakoiluin |
komitatiivi | – | rakoiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rakoilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. rakoileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- rakoilu Kielitoimiston sanakirjassa