Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rehentelijä (12)

  1. henkilö, joka rehentelee

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehentelijä rehentelijät
genetiivi rehentelijän rehentelijöiden
rehentelijöitten
(rehentelijäin)
partitiivi rehentelijää rehentelijöitä
akkusatiivi rehentelijä;
rehentelijän
rehentelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi rehentelijässä rehentelijöissä
elatiivi rehentelijästä rehentelijöistä
illatiivi rehentelijään rehentelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehentelijällä rehentelijöillä
ablatiivi rehentelijältä rehentelijöiltä
allatiivi rehentelijälle rehentelijöille
muut sijamuodot
essiivi rehentelijänä rehentelijöinä
translatiivi rehentelijäksi rehentelijöiksi
abessiivi rehentelijättä rehentelijöittä
instruktiivi rehentelijöin
komitatiivi rehentelijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rehentelijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa