rehustanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rehustaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehustanut rehustaneet
genetiivi rehustaneen rehustaneiden
rehustaneitten
partitiivi rehustanutta rehustaneita
akkusatiivi rehustanut; rehustaneen rehustaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi rehustaneessa rehustaneissa
elatiivi rehustaneesta rehustaneista
illatiivi rehustaneeseen rehustaneisiin
rehustaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehustaneella rehustaneilla
ablatiivi rehustaneelta rehustaneilta
allatiivi rehustaneelle rehustaneille
muut sijamuodot
essiivi rehustaneena rehustaneina
translatiivi rehustaneeksi rehustaneiksi
abessiivi rehustaneetta rehustaneitta
instruktiivi rehustanein
komitatiivi rehustaneine