Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rienaaja (10)

  1. pilkkaaja, herjaaja, häpäisijä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrie̯nɑːjɑ/
  • tavutus: rie‧naa‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rienaaja rienaajat
genetiivi rienaajan rienaajien
(rienaajain)
partitiivi rienaajaa rienaajia
akkusatiivi rienaaja;
rienaajan
rienaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi rienaajassa rienaajissa
elatiivi rienaajasta rienaajista
illatiivi rienaajaan rienaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rienaajalla rienaajilla
ablatiivi rienaajalta rienaajilta
allatiivi rienaajalle rienaajille
muut sijamuodot
essiivi rienaajana rienaajina
translatiivi rienaajaksi rienaajiksi
abessiivi rienaajatta rienaajitta
instruktiivi rienaajin
komitatiivi rienaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rienaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa