Wikipedia
Katso artikkeli Robotti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

robotti (5-C)[1]

  1. itsetoiminen sähkömekaaninen kone

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrobot̪ːi/
  • tavutus: ro‧bot‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi robotti robotit
genetiivi robotin robottien
(robottein)
partitiivi robottia robotteja
akkusatiivi robotti;
robotin
robotit
sisäpaikallissijat
inessiivi robotissa roboteissa
elatiivi robotista roboteista
illatiivi robottiin robotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi robotilla roboteilla
ablatiivi robotilta roboteilta
allatiivi robotille roboteille
muut sijamuodot
essiivi robottina robotteina
translatiivi robotiksi roboteiksi
abessiivi robotitta roboteitta
instruktiivi robotein
komitatiivi robotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo roboti-
vahva vartalo robotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • tšekin sanasta robota, joka tarkoitti maaorjan isännälleen tekemää päivätyötä, laajempaan käyttöön kirjailija Karel Čapekin näytelmästä R.U.R.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

robottitekniikka, sukellusrobotti, teollisuusrobotti

Aiheesta muualla muokkaa

  • robotti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Robotti. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C