rullata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
rullata (73) (taivutus[luo])[1]
- panna rullalle, kelata; keriä
- vieriä, pyöriä
- liikkua omalla painollaan vaihde vapaalla tai voimansiirto pois kytkettynä
- Auto rullasi alamäkeä risteyksen läpi ja törmäsi kadun vastakkaisella puolella pysäköitynä olleen auton keulaan. (iltalehti.fi)
- (ilmailu, lentokoneesta) siirtyä maata pitkin laskutelineiden varassa omien moottorien voimalla
- Lentokone rullasi kiitotien alkuun.
- (merenkulku, aluksesta) keinua pituusakselinsa ympäri
- (kuvaannollisesti) toimia omalla voimallaan, sujua
- Puolustuspeli petti vain kerran ja hyökkäys rullasi 4 maalin verran. (ppv.fi)
- (slangia) ryöstää
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrulːɑt̪ɑˣ/
- tavutus: rul‧la‧ta
Käännökset muokkaa
2. vieriä, pyöriä
|
4. siirtyä maata pitkin omien moottorien voimalla
|
Aiheesta muualla muokkaa
- rullata Kielitoimiston sanakirjassa
Italia muokkaa
Verbi muokkaa
rullata
- (taivutusmuoto) partisiipin perfektin yksikön feminiinimuoto verbistä rullare
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73