Katso myös: Rusto

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rusto (1)

  1. (anatomia) rustosoluista muodostunutta verisuonetonta tukikudosta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrust̪o/
  • tavutus: rus‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rusto rustot
genetiivi ruston rustojen
partitiivi rustoa rustoja
akkusatiivi rusto;
ruston
rustot
sisäpaikallissijat
inessiivi rustossa rustoissa
elatiivi rustosta rustoista
illatiivi rustoon rustoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rustolla rustoilla
ablatiivi rustolta rustoilta
allatiivi rustolle rustoille
muut sijamuodot
essiivi rustona rustoina
translatiivi rustoksi rustoiksi
abessiivi rustotta rustoitta
instruktiivi rustoin
komitatiivi rustoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rusto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kannurusto, kilpirusto, kylkirusto, nenärusto, nivelrusto, rengasrusto, rustokala, rustokudos

Aiheesta muualla muokkaa

  • rusto Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto muokkaa

Substantiivi muokkaa

rusto

  1. ruoste

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

rusto

  1. ruoste