ryntö
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ryntääminen
- kahden hammaspyörän hampaiden kosketus tosiinsa
- Hampaat ovat rynnössä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrynt̪ø/
- tavutus: ryn‧tö
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryntö | rynnöt |
genetiivi | rynnön | ryntöjen |
partitiivi | ryntöä | ryntöjä |
akkusatiivi | ryntö; rynnön |
rynnöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rynnössä | rynnöissä |
elatiivi | rynnöstä | rynnöistä |
illatiivi | ryntöön | ryntöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rynnöllä | rynnöillä |
ablatiivi | rynnöltä | rynnöiltä |
allatiivi | rynnölle | rynnöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryntönä | ryntöinä |
translatiivi | rynnöksi | rynnöiksi |
abessiivi | rynnöttä | rynnöittä |
instruktiivi | – | rynnöin |
komitatiivi | – | ryntöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rynnö- | |
vahva vartalo | ryntö- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. ryntääminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- ryntö Kielitoimiston sanakirjassa