saarnaaja
Katso myös: Saarnaaja |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
saarnaaja (10)
- henkilö, joka saarnaa
- (historia, kristinusko) helluntaiherätyksessä aikaisemmin käytössä ollut virkanimike, joka vastasi nykyistä pastoria
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈsɑːrnɑːjɑ]
Tavutus muokkaa
- tavutus: saar‧naa‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | saarnaaja | saarnaajat |
genetiivi | saarnaajan | saarnaajien (saarnaajain) |
partitiivi | saarnaajaa | saarnaajia |
akkusatiivi | saarnaaja; saarnaajan |
saarnaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | saarnaajassa | saarnaajissa |
elatiivi | saarnaajasta | saarnaajista |
illatiivi | saarnaajaan | saarnaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | saarnaajalla | saarnaajilla |
ablatiivi | saarnaajalta | saarnaajilta |
allatiivi | saarnaajalle | saarnaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | saarnaajana | saarnaajina |
translatiivi | saarnaajaksi | saarnaajiksi |
abessiivi | saarnaajatta | saarnaajitta |
instruktiivi | – | saarnaajin |
komitatiivi | – | saarnaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | saarnaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- tekijännimi verbistä saarnata
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka saarnaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
baptistisaarnaaja, helluntaisaarnaaja, lähetyssaarnaaja, maallikkosaarnaaja, saarnaajaveli, unissasaarnaaja
Aiheesta muualla muokkaa
- saarnaaja Kielitoimiston sanakirjassa